Yleisimmät kysymykset paloturvallisista kemikaalikaapeista

9§ Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

14§ Omatoiminen varautuminen

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Pelastuslaki

22§ Yhteen sopimattomien ja erityisvaaraa aiheuttavien kemikaalien huomioon ottaminen sijoituksessa

Seuraavat kemikaalit ja kemikaaliryhmät, joihin voi liittyä erityisvaaroja, on pidettävä erillään muista kemikaaleista ja kemikaaliryhmistä: 1) palavat nesteet, syttyvät kaasut ja aerosolit; 2) orgaaniset peroksidit; 3) räjähtävät kemikaalit; 4) happi ja muut voimakkaasti hapettavat kemikaalit; 5) ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan itsestään syttyvät kemikaalit; 6) helposti itsestään hajoavat kemikaalit; 7) muut myrkyllisyytensä, hajoavuutensa taikka reagoimisensa takia erityisvaaraa aiheuttavat kemikaalit.

36§ Rakennusten palo-osastointi

Tilat, joissa käsitellään 14 §:ssä tarkoitettuja kemikaaleja taikka syttyviä nesteitä (kategoria 1—2), syttyviä kaasuja tai aerosoleja, tulee erottaa omiksi palo-osastoikseen.

Valtioneuvoston asetukseen

45§ Yleiset periaatteet

Palavat nesteet, aerosolit (kategoria 1-2) ja syttyvät kaasut tulee säilyttää erillään sytytyslähteistä sekä siten, etteivät ne pääse kuumenemaan vaarallisesti. Säilytyspaikoilla on oltava tarkoituksenmukaiset alkusammutusvälineet.

Palavat nesteet tulee ensisijaisesti säilyttää erillisessä, oman paloteknisen osaston muodostavassa varastotilassa tai -huoneessa taikka muusta toiminnasta erillisessä huoltotilassa tai vastaavassa.

Asetus käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta

2.1 Tuotantotilat ja varastorakennukset

Tuotanto- ja varastointitilat rakennetaan omiksi palo-osastoikseen, joissa on riittävä rakenteellinen palosuojaus (vähintään EI60). Rakennusten rakenteellisessa paloturvallisuudessa noudatetaan asetuksen 848/2017 (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta) määräyksiä, jotka voivat edellyttää pidempääkin palonkestoaikaa paloluokan P1-rakennuksissa tilan palokuormaryhmän perusteella. Palo-osastoiville rakennusosille asetetaan pidemmät palonkestävyysvaatimukset, mikäli ympäröivien tilojen palokuormat tai viereisten tilojen suojelutarve sitä edellyttävät (esim. kattilalaitos, toimistotilat). Tavoitteena on estää tulipalon ja lämpösäteilyn leviäminen tilasta toiseen.

Paloluokan P2- ja P3- rakennuksissa rakennusosien palonkestävyysvaatimus voi olla EI 30, jos tila on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Palo-osastoivien rakenteiden sisäpinnat tehdään vähintään A2-s1, d0 -luokan rakennustarvikkeista. Läpiviennit eivät saa heikentää palo-osastoivan rakennusosan palonkestävyyttä. Palo-osastoivassa rakenteessa olevat huolto- ja tarkastusluukut pidetään suljettuina.

Tilojen rakenteet suunnitellaan siten, että rakennuksessa sattuvan mahdollisen räjähdyksen (syttyvien nesteiden varastointi), tulipalon tai kemikaalipäästön vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakenteissa on lisäksi otettava huomioon ulkopuolelta aiheutuva vaara (esim. tulipalo). Pintakerros tehdään tasaiseksi ja tiiviiksi sekä sellaiseksi, ettei kemikaaleja pääse siihen imeytymään tai kertymään.

7.4 Varastointi laboratoriossa

Laboratoriossa on yleensä pieniä määriä useita eri kemikaaleja, jotka voivat erota toisistaan vaaraominaisuuksiltaan ja reagoida voimakkaasti keskenään. Kemikaalien varastoinnista laboratoriossa tehdään riskinarviointi käyttäen apuna esim. reaktiomatriisia. Keskenään voimakkaasti reagoivat kemikaalit varastoidaan erillään toisistaan.

Syttyvät nesteet ja kaasut varastoidaan erillään syövyttävistä ja hapettavista kemikaaleista. Välittömästi myrkylliset kemikaalit (kategoria 1-3) varastoidaan omassa lukitussa tilassaan. Kaasupullot suositellaan sijoitettavaksi rakennuksen ulkopuolella olevaan kaasukeskukseen, josta kaasu johdetaan putkistolla laboratorioon. Kaasupullot varastoidaan pystyasennossa venttiilien suojahatut paikoillaan ja estetään niiden kaatuminen esim. ketjuilla. Mikäli laboratoriossa varastoidaan kaasupulloja, laboratorion oveen lisätään siitä kertova merkintä. Syttyvien nesteiden ja kaasujen osalta on huomioitava myös ATEX-vaatimukset.

Kemikaaliastiat, joita ei käytetä jatkuvasti laboratoriossa, varastoidaan kemikaalikaapissa tai -varastossa. Varastosta poistetaan säännöllisesti kemikaalit, joita ei enää käytetä ja ne hävitetään ohjeiden mukaisesti. Jotkut kemikaalit, esimerkiksi pikriinihappo, peroksidit ja perkloorihappo, muuttuvat erittäin vaarallisiksi vanhentuessaan tai väkevöityessään.

Kemikaaliastioiden rikkoutumisen varalta kemikaalikaapeissa on suoja-altaat. Kemikaalihöyryjen ja -pölyjen leviämisen estämiseksi kaapit varustetaan poistoilmakanavaan liitettävällä ilmanvaihdolla. Kaappien oviin lisätään kemikaalien vaaraominaisuuksia kuvaavat merkinnät. Suurempi määrä syttyvää nestettä varastoidaan palo-osastoidussa kaapissa.

Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi

8§ Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita:

1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään;

2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;

3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja

4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

Työturvallisuuslaki

15 § Rakennukset ja rakenteet

Rakennukset ja rakenteet tulee suunnitella, rakentaa sekä tarvittaessa varustaa riittävin onnettomuuksien vaikutuksilta suojaavin tai niiltä ehkäisevin rakentein ja järjestelmin siten, että rakennuksessa mahdollisesti sattuvan räjähdyksen, tulipalon tai kemikaalipäästön seuraukset voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi ja että rakennuksen ulkopuolella aiheutuneesta onnettomuudesta ei ole seurauksena vakavien vaurioiden vaaraa rakennuksessa oleville.

Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitilat tai valmistus-, käsittely- ja varastointipaikat tulee varustaa turvallisen käytön ja onnettomuustilanteisiin varautumisen edellyttämillä merkinnöillä.

Rakennukset tulee suunnitella siten, että niistä voi vaaratilanteissa poistua turvallisesti.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

§ Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen tässä asetuksessa esitettyjä luokkia ja lukuarvoja.

Paloturvallisuusvaatimukset täyttyvät myös, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen on todennettava tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. Oletettuun palonkehitykseen perustuvassa suunnittelussa on käytettävä menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulokset on esitettävä rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

10 § Onnettomuuksien ehkäiseminen

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niistä ihmisten terveydelle ja ympäristölle sekä omaisuudelle aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta

117 b § Paloturvallisuus

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja.

Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:

1) palon syttymisen ja leviämisen rajoittamisesta sekä taloteknisten ja lämmitykseen käytettävien laitteistojen paloturvallisuudesta;

2) rakenteiden kantavuudesta palotilanteessa ja tähän liittyvistä rakennustuotteiden ominaisuuksista;

3) palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rajoittamisesta ja tähän liittyvien rakennustuotteiden ja laitteistojen ominaisuuksista;

4) poistumisturvallisuudesta ja turvallisuusselvityksestä;

5) sammutus- ja pelastustehtävien järjestelystä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Palavien nesteiden säilytys kaupassa

Täsmennyksiä ohjeistukseen

Valikoimassamme on EN 14470-1 mukaisia tyyppi 30 ja 90 kaappeja. Eli kaappeja 30 min tai 90 min paloturvalla. Tässä vaiheessa lienee jo selvää 90min kaapin ylivertaisuus ja turvallisuus palotilanteessa, tietyissä tilanteissa voi kuitenkin olla toki perusteltua valita 30 minuutin paloturvakaappi. Tätä asiaa miettiessä on syytä arvioida riskitasoa sekä kauanko palotilanteessa menee oikeasti aikaa esimerkiksi evakuointiin ja palokunnan saapumiseen.

Säilytättekö tynnyreitä vai pienempiä astioita. Koot voidaan karkeasti jakaa kolmeen kokoluokkaan:

• Isoihin tynnyrikaappeihin

• 550-1200mm leveisiin ja 480mm-1968mm korkeisiin kaappeihin

• Alakaappeihin, jotka on tarkoitettu työpisteiden alle

Linkkiä klikkaamalla, voitte hakusuodattimien avulla haarukoida sopivat koot valikoimastamme.

Valtaosa kaappityypeistä voidaan jakaa hyllytyypin perusteella kolmeen vaihtoehtoon:

1. Hyllylliset ja pohja-altaalla varustetut kaapit

2. Hyllylliset ja jokaisella tasolla olevat valuma-altaat

3. Vetoaltaalliset kaapit, joissa veto-allas toimii itsessään valuma-altaana

Suodattimista voitte Varusteet-kohdassa suodattaa tämän tyypin mukaan. Yleisesti saatavilla on eri määrä näitä tasoja kuhunkin kaappityyppiin. Hyllyt on tarkoitettu eritoten keskikokoisille astioille, valuma-altaalliset hyllyt syövyttäville ja argressiivisille kemikaaleille ja vetoaltaalliset soveltuvat eritoten pienten astioiden ja pullojen säilytykseen.

Ovia on kolmea tyyppiä:

1. Tavallisesti avautuvat pariovet

2. Sivuille liukuvat taiteovet

3. Ulostyöntyvät apteekkarinkaappi tyyppiset ovet

Lisäksi oviin on saatavalla erilaista automatiikkaa. One touch- automatiikalla tuplaovet avautuvat yhdellä kädellä ja sulkeutuvat automaattisesti.Koskematta avautuvat ovet aukeavat liiketunnistimella ja sulkeutuvat poistuessa kaapilta. Aukipidätysjärjestelmällä ovet pysyvät auki missä kulmassa tahansa. Apteekkarinkaapit sulkeutuvat nappia painamalla. Palotilanteessa kaikki kaapit sulkeutuvat itsenäisesti. Jälleen suodattimista voitte haarukoida ovityyppejä ja automatiikkaa.

Ilmanvaihtoon on neljä eri vaihtoehtoa:

1. Ei koneellista ilmanvaihtoa (luonnollinen ilmanvaihto)

2. Koneellinen ilmanvaihto kytkemällä kohteen poistoilmaan

3. Koneellinen ilmanvaihto puhaltimella ja poistoilmaputkella Esim. Ilmanvaihtoyksikkö AP 12

4. Itsenäisellä kiertoilmasuodattimella

• Kaappityypit mitä ei tässä vielä käsitelty, ovat suuremmalla ja tehokkaammalla kiertoilmasuodattimella varustetut paloturvakaapit

• Litiumakuille tarkoitetut paloturvakaapit

• Yhdistelmäkaapit palavien ja happojen/emästen määräystenmukaiseen varastointiin yhdessä kaapissa

• Isompaan tarpeeseen valmistamme toki myös paloturvallisia kontteja

• Kaasupulloille on omat EN 14470-2 mukaiset paloturvalliset kaapit