Onko sinulla parhaillaan selkäkipuja? Silloin olet kuten monet muutkin, sillä Selkäliiton mukaan jopa kahdeksalla kymmenestä aikuisesta on selkäoireita elämänsä aikana. Erityisesti vääränlaista rasitusta työssä pidetään selkäkipujen ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttajana.
Faktatarkistuksestamme saat selville, mitkä riskitekijät piilevät jokapäiväisessä työelämässä, mitkä ammattiryhmät ovat erityisen riskialttiita ja mitä sinun tulisi ottaa huomioon riskinarviointia tehdessäsi. Esittelemme myös 3 todistettua ennaltaehkäisevää toimenpidettä, joilla voidaan parantaa ergonomiaa ja selän terveyttä työpaikalla.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet johtuvat erityisesti vääränlaisesta fyysisestä rasituksesta työssä. Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita ovat niska- ja selkäkivut. Suomalaisen työn liiton mukaan selkäkivut ja muut tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisin työkyvyttömyyden syy Suomessa.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat noin
Lähde: THL - sairastavuusindeksi tilastoraportti 2019.
Selkäkipuihin ja muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ei siis liity ainoastaan valtavaa kärsimystä, vaan myös suuria kustannuksia, jotka johtuvat poissaoloista, tuotannon menetyksistä, toimintakatkoksista tai kuntoutuksesta. Ergonomisella työpaikkasuunnittelulla on valtava merkitys terveys- ja taloushaittojen ehkäisemisessä.
Selkävaivojen ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien riski on huomattavasti suurempi joissakin ammattiryhmissä. Tämä pätee erityisesti työtehtäviin, joissa fyysisestä työstä johtuvat fyysiset rasitustekijät ovat merkittävässä asemassa. Manuaalisissa tai teollisissa ammateissa työskentelevät työntekijät ovat näin ollen erityisen alttiita rasituksille, samoin kuin palvelualalla työskentelevät.
Selkävaivoja ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia syntyy, kun liikkeet, asennot tai kuormien käsittely muuttuvat liian yksipuolisiksi, liian usein toistuviksi tai äärimmäisiksi. Tyypillisiä fyysisiä rasitustekijöitä ovat ergonomisesti epäsuotuisat työolosuhteet, kuten seuraavat:
Raskaiden taakkojen nostaminen, kantaminen, työntäminen tai vetäminen ilman teknisiä apuvälineitä
Esimerkiksi pitkäaikainen seisominen, istuminen, työskentely olkapäiden tason yläpuolella, kyykistyminen, polvistuminen jne
Toiminta, jossa kehoon kohdistuu suurta kuormitusta (esim. kiipeily, vasarointi, poraaminen)
Jatkuvasti toistuvat työprosessit ja -liikkeet, esim. liukuhihnatyöpisteissä
Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan yleisiin perusvelvoitteisiin kuuluu työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistaminen työpaikalla työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteillä. Työnantajan on osana riskinarviointia selvitettävä yrityksessä esiintyvät vaaratekijät (esim. fyysisestä rasituksesta johtuvat vaaratekijät) ja ryhdyttävä asianmukaisiin ennaltaehkäiseviin ja suojaaviin toimenpiteisiin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Lisäksi työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.
Ensinnäkin on tunnistettava työpaikalla esiintyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijät. Tämä tehdään riskinarvioinnin avulla.
Vaaratekijöiden tunnistamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi työterveysseulonnan tuloksia, lakisääteisiä määräyksiä, teknisiä sääntöjä sekä tapaturmavakuutuksen tarjoajilta saatuja tietoja. Myös työpaikan tarkastus sekä työntekijöiden osallistuminen ja kuuleminen ovat olennaisia tietolähteitä.
Tämä on tärkeää huomioida: Pelkkä rasittavien toimintojen olemassaolo ei kerro mitään niiden vaarapotentiaalista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien, kuten selkävaivojen, riskin arvioimiseksi on aina määritettävä fyysisen rasituksen taso, kesto ja tiheys.
Yksilölliset tekijät, kuten ikä, sukupuoli, kokemus ja fyysinen kunto, voivat myös vaikuttaa, ja siksi ne olisi myös otettava huomioon analyysissä. Sopivat ennaltaehkäisevät toimenpiteet olisi määriteltävä vaarojen tyyppiä ja tasoa koskevien havaintojen perusteella.
Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä laadittaessa sovelletaan seuraavia tekijöitä:
1. Korvaaminen
2. Tekniset toimenpiteet
3. Organisatoriset toimenpiteet
4. Henkilökohtaiset toimenpiteet
Luettelon järjestys vastaa myös toteutettavien toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. Ensin on tarkistettava, voidaanko tuki- ja liikuntaelimistölle vaaralliset työvaiheet korvata muilla vaarattomilla työvaiheilla. Jos rasituksia ei voida välttää, ne on minimoitava. Ylläolevan järjestyksen mukaisesti tekniset toimenpiteet ovat aina ensisijaisia organisatorisiin tai henkilökohtaisiin toimenpiteisiin nähden. Markkinoilla on monia teknisiä vaihtoehtoja tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi. Seuraavassa esitellään 4 testattua tuotetta.
Yrityksen sisäisessä kuljetuksessa käytettävät apuvälineet vähentävät ihmisen lihasvoiman käytön minimiin ja ehkäisevät selkävaivoja. Näitä ovat esimerkiksi kuljetuskärryt, -vaunut, käsikärryt tai -rullat. Raskaiden kuormien nostaminen helpottuu esimerkiksi kuormalavavaunujen, nosturivarsin tai nostimien avulla.
Kun työntekijät käsittelevät vaarallisia aineita tynnyreissä, kaasupulloissa tai muissa raskaissa säiliöissä, he eivät altistu ainoastaan fyysiselle rasitukselle. Manuaaliseen käsittelyyn liittyy myös lisääntynyt onnettomuusriski. Säiliön vaurioituminen voi johtaa vaarallisten aineiden hallitsemattomaan vuotamiseen. Sen vuoksi vaarallisia aineita kuljetettaessa ja käsiteltäessä on käytettävä vain niille erityisesti suunniteltuja työvälineitä. DENIOS tarjoaa kattavan valikoiman erikoistuotteita vaarallisten aineiden turvallista käsittelyä varten:
Tynnyrien käsittely
Pienten säiliöiden käsittely
Käsittely vaarallisten aineiden varastoissa
Kaasupullojen käsittely
Pitkäaikainen seisominen ja työskentely kovilla pinnoilla voi todistettavasti johtaa selän pysyviin vaurioihin. Ergonomisten työpistemattojen avulla rasitukset vähenevät merkittävästi esimerkiksi seisomatyössä. Ergonomiset työpistematot valmistetaan pehmustetuista tai elastisista materiaaleista, kuten vinyylivaahdosta tai kumista, joissa on suuri materiaalipaksuus ja kuvioitu pinta (esim. urat tai nastat). Ergonomiset työpistematot vaimentavat näin ollen iskujen aiheuttamia rasituksia liikkeen aikana ja edistävät suotuisia mikroliikkeitä ja lihasten stimulaatiota, kun seisotaan pitkiä aikoja.
Edut työntekijöille:
Toinen tapa välttää pitkäkestoisen seisomisen tai istumisen haittavaikutuksia on vaihtaa asentoa säännöllisesti. Tämä johtuu siitä, että pysyvä ja yksipuolinen asento on erityisen haitallinen selälle ja tuki- ja liikuntaelimistölle. Siksi työpaikalla olisi pyrittävä tasapainoiseen seisomisen, istumisen ja kävelyn yhdistelmään. Työtuoleilla ja jakkaroilla olisi siksi tarjottava työntekijöille ergonomisia istumismahdollisuuksia. Seisomisen apuvälineen hankkiminen voi myös tarjota tuntuvaa helpotusta seisomatyöskentelyyn työpajassa tai tuotantotiloissa. Seisomatuki on huomattavasti korkeampi kuin klassinen työtuoli, ja sen avulla käyttäjä voi "nojata" ergonomisesti seisomatyöpisteissä.
Tekninen informaatio tällä sivulla on valmisteltu huolellisesti ja parhaan tietomme ja uskomme mukaan. Kuitenkaan DENIOS Oy ei voi antaa mitään takuuta tai ottaa vastuuta ajankohtaisuudesta, oikeellisuudesta tai täydellisyydestä lukijaa tai kolmatta osapuolta kohtaan sopimuksellisesti tai laillisesti. Tietojen ja sisällön käyttö omaan tai kolmannen osapuolen tarkoituksiin on siis omalla vastuulla. Joka tapauksessa noudata paikallista ja voimassa olevaa lakia.
Tavoitat meidät arkisin klo 8-16 numerosta 020 735 4960 tai myynti@denios.fi.
Tarkemmat yhteystietomme löydät täältä.